Sattuu ja tapahtuu…ja varsinkin sattuu

Joulukuun alussa kävin kaveriporukan kanssa vielä Akureyria ihmettelemässä. Vaihto-oppilas ystävälläni Marikalla oli siellä lentopalloturnaus ja myöhän vuokrattiin aato ja pörryyteltiin sinne. Marika sai hommattua meille yöpymispaikan tuttavansa avulla ja oli kyllä hyvä paekka, kelepas siellä köllötellä muutama yö. Pe-iltana ajeltiin Akureyriin ja lauantaina kierrettiin Myvatn-aluetta. Löyettiin luola, jossa oli kuuma lähe. Sielläkös oli lämmin olla öllöttee. Sitten kiivettiin kraaterille, josta laskettiin pyllymäkkee alas. Oli kyllä mahottoman haaskoo! Hyvät vaahit sae. Marikalla oli peli iltapäivällä ja sen jälkeen hengailtiin asunnolla ja jossain vaiheessa siirryttiin illan viettoon Marikan joukkuetovereitten luo. Ol mielenkiintosta tutustua islantilaisiin..ovatkin melekein ainoat islantilaiset joihin oon tutustunu tiällä ollessa. Pääasiassa on tullu muitten vaihto-oppilaitten kanssa hengailtua. Tartteis melekein jonkun harrastuksen tai muuta vastaavaa, että paikallisiin tutustuis.

Su mentiin laskettelemaan ja siellähän riitti lystiä. Muutama mäki hurraatettiin ihan hyvällä menestyksellä alas, mutta sitten alako tapahtua. Yritettiin kaverin kanssa suaha ankkurihissiä kiinni, mutta ee suatu. Minun tumppu sen sijjaan sai ja lähti sen hissin matkaan iliman meitä. Vilikuttelin sitte sille heipat. Myö missattiin vielä muutama hissi ja lähettiin perrään. Siellä se tumppu vaan onnellisena viiletti kiertää rattaa ja minun käellä ol kylymä. Nooh piästiin mäen rinteeseen ja lähettiin alas tulemaan niin minun pittää tietysti kaatua hankeen. Ee siinä mittään, ee ees ollu kova vauhti, mutta käsi jäi mutkalle ja mäni vähä huonohkoon kuntoon. Toinen polvi oli kans rempallaan,mutta se oli jo ennestään. Sain sitten moottorikelkkakyydin alas ja kaverit tuli perästä. Olivat saaneet myös minun karanneen tumpun pelastettua. Käsi muuttui vihreäksi ja siniseksi ajan mittaan, mutta alakaa nyt olla jo lähes ihmisen käs. Su-iltana ajeltiin poikkeen. Oli harvinaisen tuprakka ajokeli ja tielläkin muutama vaaratilanne, mm. joku käänsi autoa pimmeessä ja meinattiin posauttaa 100km/h kylykeen, mutta se tiellä poikittain oleva ehti just just kääntää auton.

Viikko enää aikaa täällä tällä errää. Alkaa olla hyvästien heittoaika, kun porukat lähtevät takasin kotimaihinsa. Ikävähän tässä tullee, ee voi mittään.

Mainokset

One thought on “Sattuu ja tapahtuu…ja varsinkin sattuu

  1. Tulin vasta nyt lukemaan tätä. Sun tekstis sää kyllä jonkun ihmeellisen lihastoiminnan aikaan mun naamalla. Vissiin vähän alko hymyilyttään 🙂 Oi noita aikoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s